"Mul on tyylii ja pahanpojan tavat."

Oman elämäni taiteilijana en edes pahoittele, että blogi on jäänyt vähemmälle huomiolle. Moni muu asia on vienyt enemmän mukanaan. 

Innokkaimmat stalkkerit jo ehkä tietävät, että tukkani muutti muotoaan. Muutama viikko sitten kävin muutamassa hiusmalli castingissa ja KC:n porukka nappasi minut koekaniinikseen. Oikeasti lukijat. Jos ei nappaa laittaa montaa sataa euroa tukan leikkaukseen ja värjäykseen, menkää hiusmalliksi. Ilmaista, koko päiväksi viihdykettä ja safkat päälle. Kelepaa!

Aamulla hiukseni eivät olleet yhtään onnelliset. Viimeksi hiuksiani leikattiin Lontoossa ja siitä nyt oli tainnut vierähtää tovi..- tosin silloinkin ilmaiseksi! Toisin sanoen väri oli auringon vaaleaksi polttama ja latvat kuolleet. 

Onneksi meikää lykästi ja pääsin parturin penkkiin, vaikka castingiin oli tullut ainakin 80 muuta ihmistä. Maailmankaikkeus niin halusi antaa mulle uuden tukan!

Ensin tukkaani laitettiin värinpoisto. Sen jälkeen puoli päätä leikattiin lopulliseen olomuotoonsa ja lopuksi kiehkurat kuorrutettiin pinkihtävän maitokahvisella sävytteellä. Koska vetyperoksidi hidasti aivosolujeni toimintaa merkittävästi, tajusin vasta päivän lopulla, että hiukseni leikataan valmiiksi lavalla. 

Siinä minä sitten istuskelin ja koitin aistia ihmisten silmistä, mitä he ajattelivat hiuksistani. Koko salillinen näki siis minut uusissa hiuksissani ennen kuin pääsin itse katsomaan, miltä näytin. Se oli aika villiä. 

Lopputulos. 

Rakastan. 

Lisäfiilistelyä myöhemmin.

Otsikko Cheek- Ota mut kiinni. Khihihihi.